Eväitä verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseen

Verkkosivujen muokkaaminen tai uusien verkkosivujen rakentaminen uusien saavutettavuusvaatimusten mukaisesti ei ole rakettitiedettä. Vaikka saavutettavuusdirektiivin ja kansallisen digipalveluiden lainsäädännön pohjana olevan kansainvälinen WCAG 2.1 ohjeistus on melkoista kapulakieltä, lain vaatiman tason saavuttaminen ei ole mahdotonta.

Verkkosivujen hyvä saavutettavuus sisällöllisesti ja teknisesti auttaa monia eri sivujen käyttäjäryhmiä. Apuvälineitä käyttävien henkilöiden lisäksi hyvästä saavutettavuudesta hyötyvät myös vanhukset ja maahanmuuttajat sekä muut henkilöt, joiden on vaikeaa syystä tai toisesta ymmärtää tai käyttää monimutkaisia sivustoja.

Digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 12.2.2019 hyväksytty kansallinen lainsäädäntö lähtee siitä, että julkisten toimijoiden verkkosivujen saavutettavuuden minimivaatimuksena on WCAG 2.1. kolmiportaisen ohjeistuksen kakkostason noudattaminen.

Neljä saavutettavuuden periaatetta

1. Verkkosivujen sisältöjen on oltava havaittavia. Tämä tarkoittaa, että sisältö on esitettävä siten, että kaikki sivujen käyttäjät voivat sen havaita.
2. Sisältöjen tulee olla hallittavia. Sisältöjä täytyy siis voida käyttää eri apuvälineillä ja ohjaustavoilla, kuten esimerkiksi pelkällä tietokoneen näppäimistöllä.
3. Sisältöjen tulee olla ymmärrettäviä ja toimintojen loogisia.
4. Verkkosivut pitää myös toteuttaa siten, että ne ovat lujatekoiset ja standardinmukaiset. Tämä tarkoittaa mm. koodin toimivuutta ja sivuston toimivuutta niin vanhoilla kuin tulevilla mahdollisilla uusilla laitteilla.

Yleispätevä tämäkään ohjeistus ei ole, vaan useampi sen käytettävyydelle asettama kriteeri on vähintään tulkinnanvarainen. Tarvitaan siis myös muita menetelmiä verkkosivujen käytettävyyden ja ymmärrettävyyden ratkaisemiseen.

Miten lisätä verkkosivujen käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä?

Huomiota tulee kiinnittää muun muassa:

1. ulkoasun ymmärrettävyyteen,
2. kohtuulliseen informaation määrään,
3. sivustolla liikkumisen helppouteen,
4. käyttäjien mahdollisuuteen kontrolloida ja antaa palautetta sivustosta sekä
5. verkkosivuilla käytettyyn kieleen ja käytettyyn terminologiaan.

Olennainen osa verkkosivujen saavutettavuutta on selkokieli. Jotta verkkosivut palvelisivat kaikkia mahdollisia käyttäjäryhmiä, tulisi sivujen sisältö laatia selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Puhutaan myös kognitiivisesta saavutettavuudesta. Digimaailmassa olemme useimmiten yksin kirjoitetun kielen äärellä, joten se asettaa kielelle entistä suurempia vaatimuksia.

Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä.  Mikäli verkkosivut on laadittu siten, että ne palvelevat erityisryhmiä, kuten näkö-, kuulo- ja kehitysvammaisia, sivut palvelevat samalla hyvin kaikkia käyttäjiä.

Ei pidä unohtaa, että digitalisaatio muuttaa palveluja ja yhä suurempi osa palveluista on vain sähköisessä muodossa. Tällöin verkkosivujen sisältöjen saavutettavuus on entistä tärkeämpää myös ikääntyvälle väestölle sekä maahanmuuttajille.

Verkkosivujen saavutettavuuden vaatimukset koskevat tällä hetkellä viranomaispalveluja, julkisoikeudellisia laitoksia, merkittävää julkista rahoitusta saavia yrityksiä, säätiöitä, yhdistyksiä ja yhteisöjä, vesi- ja energiahuollon toimijoita, liikenteen ja postin palveluja, on sähköisten palvelujen hyvästä saavutettavuudesta hyötyä myös yksityisille yrityksille ja toimijoille. Mitä laajempi asiakaskunta, sitä tärkeämpää on hyvä saavutettavuus.

Heräsikö sinulla kysymyksiä oman organisaatiosi verkkosivujen saavutettavuuden tai sivujen sisältöjen selkokielisyyden suhteen?

Haluatko saada raportin siitä, mikä on oman organisaatiosi verkkosivujen saavutettavuuden tilanne tällä hetkellä?

Ota yhteyttä, niin käydään läpi organisaatiosi verkkosivujen tarvitsemia toimenpiteitä saavutettavuuden parantamiseksi.

Tero Eloranta
viestinnän asiantuntija
Viestintä Oy Prodictum
tero.eloranta(at)prodictum.fi