Selkokielellä ehkäistään digisyrjäytymistä

Selkokieltä tarvitsee Suomessa uusimman Kehitysvammaliiton selkokielen arvion (Selkokielen toimenpideohjelma 2019-2022) mukaan yli puoli miljoonaa ihmistä. Lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä tilanteissa suuremmalle, noin 20-25 prosentille väestöstä. Ja tarvitsijoiden määrä kasvaa koko ajan.

Selkokieltä tarvitaan entistä enemmän kansalaisten digitaalisissa palveluissa. Se on tarpeen viranomaisten ja julkishallinnon toimijoiden sivustoilla, sekä yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden digipalveluissa. Selkokieli on myös keskeinen osa digitaalisten palvelujen saavutettavuutta.

Selkokieli ehkäisee digisyrjäytymistä, sillä yhä useammin palvelujen käyttäjänä on vanhus, muistisairas, vammainen henkilö tai maahanmuuttaja. Myös yhä useamman nuoren lukutaito on heikko. PISA-tutkimuksen 2015 mukaan jo noin 11 prosentilla suomalaisnuorista on heikko lukutaito. Samalla kasvaa muiden oppimiseen ja ymmärtämiseen liittyvien ongelmien määrä.

Mitä on selkokieli?

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea. Sitä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan suomen yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Selkokielen periaatteet voi jakaa kirjoitetussa kielessä tekstin, sanaston ja kielen rakenteiden tasoille. Selkokielessä suositaan sanoja, joita käytetään paljon arkisessa kielenkäytössä ja vältetään erikoiskielen sanoja. Vaikeat sanat ja käsitteet puolestaan selitetään tekstissä.

Hyvässä selkotekstissä lukija huomaa, miksi teksti on kirjoitettu. Usein selkolukijat ovat lukeneet vähän erilaisia tekstejä, jolloin heidän on vaikea tunnistaa eri tekstilajeja. Hyvä selkoteksti korostaakin tekstilajille tyypillisiä piirteitä.

Miten tuottaa selkokieltä?

Selkokielisen tekstin tulisi avautua lukijalle parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjoittajalla on siis oltava yhteys tekstin lukijoihin. Ennen selkotekstin tuottamista onkin hyvä tutustua sitä tarvitseviin lukijoihin. Myös valmiita tekstejä voi luetuttaa kohderyhmillä ja pyytää teksteistä palautetta.

Selkotekstejä on myös monenlaisia, riippuen lukijakunnan lukutaidosta. Yksinkertaisin selkoteksti onkin rakenteeltaan että sanastoltaan hyvin yksinkertaista, tekstiä on vähän ja tekstin tukena käytetään paljon kuvia.

Hyviä ohjeita selkokielisen tekstin tuottamiseen löytyy muu muassa Selkokeskuksen sivuilta. Tässä muutama yleisohje selkotekstin periaatteista:

• Käytä jokapäivästä, yleisesti tunnettua, konkreettista sanastoa
• Vältä vaikeita sanoja ja käsitteitä
• Suosi lyhyitä sanoja
• Havainnollista abstrakteja käsitteitä esimerkein
• Vältä lyhenteitä
• Vältä kielikuvia ja sanontoja
• Pyöristä luvut ja suosi muutenkin likimaisia lukuja

Selkokieleen liittyy oleellisena osana selkeä ulkoasu. Verkkoteksteissä kielen lisäksi on huomioitava verkkopalvelujen saavutettavuus.

Heräsikö sinulla kysymyksiä selkotekstistä tai selkokielen käyttämisestä verkkosivuilla? Ota yhteyttä, niin kerron sinulle lisää, miten oma organisaatiosi voi hyötyä selkokielestä.

Tero Eloranta
viestinnän asiantuntija
Viestintä Oy Prodictum
tero.eloranta(at)prodictum.fi